MattiNikama Ekologista hyvinvointia kaikille.

Koulutusleikkaukset ovat syvältä

Helsingin Sanomien suurta opintotukikeskustelua seuratessa verenpaineet huitelevat korkealla, sydän pamppailee nopeasti ja monet tunteet aaltoilevat mielessä. Ensimmäinen ajatus, joka mieleen nousee on, eikö Sailaksen ja kumppaneiden itsekkyydellä ole mitään rajaa? Suomalainen yhteiskunta on rakennettu hyvin voimakkaasti niiden henkilöiden ehdoilla, jotka ovat vahvassa asemassa työelämässä. Ei tälläisessä taloudellisessa tilanteessa saa todellakaan lähteä leikkaamaan heikoimmassa asemassa olevien ihmisten palkkoja tai etuuksia. Se on aivan väärä lähestymistapa. Koko ajattelutapa, että heikoimmassa asemassa olevat ihmiset ovat taakka, on väärä. Hehän ottavat vain vähän yhteiskunnan kokonaispotista itsellensä?

 

Opiskelijat ovat yhteiskunnassa heikossa asemassa. Tähän tulisi puuttua opintotuen korotusten tai perustulon käyttöönottamisen avulla. Kuitenkin keskustelu, jota nyt käydään on taistelemista opiskelijoiden viimeisistä roposista! Helsingin sanomien netti-tv:n keskustelussa iloisen rupattelun ohessa pikkaisen jo flirttaillaan lukukausimaksujen käyttöönottamisen kanssa. Elämä on opiskelijalle, henkilökohtaiseen kokemukseen perustuen taloudellisesti riittävän vaikeaa jo nyt. Ei sitä saisi lähteä vaikeuttamaan entisestään. Uskon erittäin monien opiskelijoiden jakavan nämä tunteet. Se on kaikinpuolin kannattamatonta, myös taloudellisesti.

 

Mikä idea siinä on, että tässä keskustelussa on puolet salista kokoomushenkisiä poliitikkoja, virkamiehiä tai koulutushenkilökuntaa? Sailas on ilmiselvän tuhoisa opiskelijoita kohtaan. Hänen mielestä meillä ei pitäisi olla Ylioppilaiden terveydenhuolto säätiötä, koska muillakaan ryhmillä ei tälläistä ole. No miten olisi työssä käyvien henkilöiden työterveyshuolto, kunnallisen terveydenhuollon lisäksi. Uusitalo hymyssä suin esittelee malliansa, jossa opiskelijoilta viedään prosentuaalisesti järjetön osuus toimeentulosta. Tässä tulevat esille taloudelliset ja virheelliset taustaperiaatteet, joiden pohjalta keskustelua käydään ja omaa argumentaatiota oikeutetaan.

 

Nyt on tärkeää, että mahdollisimman monet opiskelijat nousevat kapinoimaan näitä koulutus- ja opintotukileikkauksia vastaan. Aivan järjetöntä politiikkaa vastaan pitää taistella. Ei tässä hommassa ole järjen hiventä. Leikkaajasedillä on joitakin yksittäisiä perusteita tämän politiikan taustoiksi, kun taas nykyisenkaltaisen tason säilyttämisen tai sen parantamisen tueksi on esitettävissä kymmeniä argumentteja. Sosiaalinen liikkuvuus lisääntyy, opiskelemisesta välittyy kuva, että se on kannattavaa, opiskelijat tuntevat elämänsä ihmisarvoista elämää, kun elämän perustarpeita ei pidä ostaa velaksi, opiskelijoilla on mahdollisuus hakeutua aloille, jotka ovat kannattavia ja heille luonteenomaisia. Myös uudelleen kouluttautuminen ja tilkkutäkkikouluttautuminen ja akateeminen vapaus toteutuvat. Lista vain jatkuu ja jatkuu. 10 000 euron velkataakka tuntuu jo riittävän suurelta henkilökohtaisesti. En pysty edes kuvittelemaan, miltä tuntuisi, jos tätä velkaa olisi 20 000 tai 30 000 euroa.

 

Pyydän syvästi kaikilta leikkauksia ja heikennyksiä vastustavilta poliitikoilta ja yhteiskunnallisilta vaikuttajilta, että teette kaikkenne, jotta näitä ei päästä toteuttamaan. Nämä toimenpiteet huokuvat epäoikeudenmukaisuutta ja koulutuksellista luokkayhteiskuntaa. Jos oma tietoisuus ennen opiskelemaan lähtemistä olisi ollut, että opintotuki ja asumistuki on  hieman päälle 400 euroa ja loput joutuisi usein kattamaan opintolainalla tai työntekemisellä, joka taas hidastaa opiskelemista, en olisi välttämättä lähtenyt laisinkaan opiskelemaan. Monen lahjakkuuden opiskelu-ura tyssää jo ennen alkuansa, kun opiskelijoita tähdätään rankaisemaan jäätävällä lainataakalla. Monet huippuinnovaatiot jäävät syntymättä, jos ihmisiltä evätään alunalkujansa mahdollisuus lähteä opiskelemaan.

 

 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

2Suosittele

2 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (8 kommenttia)

Käyttäjän mattivtvirtanen kuva
Matti Virtanen

Näin se menee.
Niukkuuden jakaminen niin että se kaikkia tyydyttäisi on mahdottumuus.
Jos kerran ei oteta lisää velkaa on pakko rako leikata. Opiskelija pärjää kun syö makaroonilaatikkoa ja koettaa tehdä vähän iltatöitä.

Ja onhan teillä tuulimyllyt ja kultamunat, kun vedätte vyön tiukalle saatte näitä lisää.

Aikuisten oikeasti, ei minun teitä opiskelijoita ksateeksi käy tässä taloustilanteessa.

Käyttäjän MattiNikama kuva
Matti Nikama

Opiskelijat tulee lähtökohtasesti toimeen aivan minimirahasummalla, joka hädin tuskin riittää elämiseen. Ei minun mielestä pitäisi leikata niiltä, jotka ovat tyytyneet minimitoimeentuloon yhteiskunnassa. Sama koskee työttömiä. Asennemaailma on minusta vääränlainen, kun monien toimesta syytetään laiskuudesta tai ties mistä ihmisiä, jotka tulee toimeen aivan minimillä. Mitä järkeä on syyttää ihmisiä, jotka tyytyvät siihen, että ottavat pienen summan rahaa toimeentulokseen ja sallivat muiden taas hyötyä yhteiskunnasta ja työelämästä enemmän ja ottaa paljon hyötyä ja rahaa itselleen?

Reijo Jokela

"Jos oma tietoisuus ennen opiskelemaan lähtemistä olisi ollut, että opintotuki ja asumistuki on hieman päälle 400 euroa ja loput joutuisi usein kattamaan opintolainalla tai työntekemisellä, joka taas hidastaa opiskelemista, en olisi välttämättä lähtenyt laisinkaan opiskelemaan".

Ai et olisi lähtenyt opiskelemaan jos olisit tiennyt että osan elämisestään joutuu rahoittamaan työtä tekemällä. Onko se oikeasti noin kauhea peikko vihreille?

Käyttäjän MattiNikama kuva
Matti Nikama

Yhteiskunnan pitää tarjota opiskelijoille ihmisarvoinen toimeentulo. Työn tekemistä en pidä minään peikkona. Tottakai ihmisten pitää voida tehdä töitä, mutta sen ei pidä olla pakko, jotta opiskellessansa selviytyy. Kaiken kaikkiaan paras tilanne olisi, jossa opiskelijat voivat opiskella niin kauan kuin haluavat, tekevät mahdollisesti työtä samalla, joka myös tukee yhteiskuntaa, opiskelevat, josta on tulevaisuudessa hyötyä heille itsellensä sekä yhteiskunnalle. Pitää olla aikaa löytää oma opiskelukokonaisuus ja työpaikka tämän jälkeen, mutta pitää olla myös mahdollisuus opiskella ja valmistua nopeasti ja tehokkaasti. Opiskeleminen on täysipäiväist työntekoa, josta pitää maksaa korvaus, joka mahdollistaa opiskelemisen järkevästi. Perustulo ja opiskelijoiden toimeentulon parantuminen sitä kautta olis tässä vaiheessa paras ratkaisu.

Käyttäjän taistolainen kuva
taisto vanhapelto

Hyvä Matti Nikama,

olette kokemuksesta tottunut elintason ja ns. hyvinvoinnin lineaariseen nousuun kuin luonnonlakiin. Vertailun vuoksi: kun 60-luvulla opiskelin, ei ollut opintotukea, ei asumistukea, oli opiskeltava velaksi ja töitä tehden, mutta en muista kenenkään opiskelutoverinikaan valittaneen, mikä tyytyväisyys tietenkin johtui tottumuksesta vallitseviin, ainoisiin mahdollisiin olosuhteisiin.

On ehkä hyvä, että elämä on muuttunut helpommaksi ja hoivaavaksi, mutta samalla näytää usein haihtuneen tyytyväisyyden, sopeutumisen ja selviytymisen kyky. Viime aikoina on paljastunut, että monenlaiset ansaitsemattomat edut ja yhteiskunnan tarjoama hoiva on toteutettu syömävelalla, mikä velka on poliitikkojemme ja hirmupalkkaisten korporaatiojohtajien kenties merkittävin aikaansaannos kansalaisten suosion saamisen kilpalaulannassa.

Käyttäjän MattiNikama kuva
Matti Nikama

Työmarkkinat ovat nykyään erilaiset ja se voi olla monille hyvin riskialtista ottaa iso määrä opintolainaa. Lisäksi, ei se ole ihmisarvoista, että joutuu muun muassa ravintonsa hankkimaan velaksi. Ei keneltäkään muulta ihmisryhmältä kuin opiskelijoilta odoteta sellaista. Perustulo ja opiskelijan tulojen nostaminen järjevällä ja inhimilliselle tasolle olisi järkevä ratkaisu. Poliitikkojen luomaa syömävelkaa ei voi oikeudenmukaisessa yhteiskunnassa siirtää opiskelijoille. Se on väärin. Hädin tuskin mikään pienituloisten "etu" ei ole ansaitsematonta. Se on hyvin ansaittua, kun henkilö suostuu yhteiskunnalliseen ja työelämän rooliin, jossa tulee toimeen minimirahamäärällä.

Pekka Iiskonmaki

Syntyvyys alenee ja ikäluokat pienenee.

Yritä sinä Matti Nikama hoitaa asia omalta osaltasi, ettei kouluja tarvitse sulkea oppilaspulan takia jatkossa.

Käyttäjän MattiNikama kuva
Matti Nikama

Täytyy vastata, Pekka, että syntyvyyden lasku ja oppilaspula on erittäin hyvä pointti, jote en ole suoranaisesti vielä miettinyt. Yliopistot, lukion, AMK:t ja ammattikoulut voivat säädellä sisäänottomääriä sen mukaan, kuinka paljon hakijoita on. En usko sen olevan ainakaan aivan lähitulevaisuuden asia, että suurissa määrin kouluja pitäisi sulkea sen vuoksi, ettei oppilaita riitä.

Toimituksen poiminnat