MattiNikama Ekologista hyvinvointia kaikille.

Lasikatot odottavat murtamista

  • Lasikatot odottavat murtamista
  • Lasikatot odottavat murtamista
  • Lasikatot odottavat murtamista

Vasemmistoliitto on valinnut Li Anderssonin, Hanna Sarkkisen, Juho Kauton sekä Veronika Honkasalon puheenjohtajikseen. Puolue on myös julistautunut aatemaailmaltaan feministiseksi. Tämä ehkä kertoo, minkälainen tasapaino yleisesti puolueessa vallitsee perinteisten duunareiden sekä nuorten mahdollisesti korkeastikoulutettujen naisten (ja miesten) välillä. Ulkoapäin puolue vaikuttaa jakautuneelta. Luulen kuitenkin, että samanlaisia jakolinjoja löytyy muistakin puolueista.

On hienoa, että Suomesta löytyy puolue, jonka puheenjohtajisto koostuu nyt suurimmaksi osaksi nuorista naisista. Tässä on lyöty kaksi kärpästä ja lasikattoa yhdellä iskulla, sekä nuoret, että naiset valtaan, jotka ovat kummatkin aliedustettuja. Puolueen johdon sisällä ei tällä hetkellä toteudu sukupuolten tasa-arvo. Näen tämän kuitenkin erittäin hyväksyttäväksi, koska kokonaisuudessaan suomalaisten puolueiden puheenjohtajat ovat enimmäkseen miehiä. Vertaaminen täytyy tehdä näin ollen koko puoluekentän johtajiin nähden eikä pelkästään puolueen sisäisesti.

On erittäin hienoa ja kannatettavaa, että Vasemmistoliiton puheenjohtaja on valittu avoimella äänestyksellä koko puolueen jäsenistön kesken. Äänestysprosenttikin oli melkoisen korkea, yli 60 prosenttia. Ihmettelen suuresti ääniä, jotka ovat kritisoineet tätä tapaa valita puolueen puheenjohtaja. Mitä suorempi ja laajempi kansan päätäntävalta vallitsee, sitä parempi. Puoluekokousedustajiin nähden äänioikeutettuja oli moninkertaisesti enemmän. Tämä on tapa, joka voisi laajemmin tulla vallitsevaksi muissakin puolueissa ja innostaa ihmisiä mukaan politiikkaan.

Toivottavasti vasemmistoliiton uusiutuminen mahdollistaa edustuksellisen demokratian toteutumisen laajemminkin koko poliitttisella kentällä, kuin valtaa pitävien naisten ja nuorten suhteen. Raha on tähän saakka ollut tekijä, joka on mahdollistanut politiikassa menestymisen. Tämän tulisi muuttua. Pienituloisilla tulisi olla samanlaiset mahdollsuudet menestyä politiikassa, kuin varakkailla. Tämä on laaja edustuksellisen demokratian ongelma ja lasikatto.

Jollakin tavalla edustuksellisessa järjestelmässä pitäisi olla kuuluvissa niiden ihmisten ääni, jotka eivät ole erinäisistä syistä kiinnostuneita ottamaan osaa julkiseen päätöksentekoon äänestämisen sekä ehdokkaaksi ryhtymisen välityksellä. Noin 40 prosenttia äänestysikäisistä Suomen kansalaisista ei käytä äänioikeuttaan. Miten heidän äänet ja edunvalvonta voitaisiin saada kuuluviin? Tähän ei riitä vastaukseksi toteamus, että itsepähän ovat hölmöjä, kun eivät äänestä.

Monenlaiset vähemmistöt puuttuvat poliittisten päätöksentekijöiden joukosta. Muun muassa mielenterveyskuntoutujalla voisi olla paljon annettavaa poliittisen päätöksentekoprosessin suhteen, mutta voi olla kuitenkin kykenemätön hankkimaan ja hoitamaan täysipäiväistä ja haastavaa poliittista virkaa. Heitä pitäisi kuitenkin olla poliittisina edustajina, mutta heidän kykynsä ja jaksamisensa on rajattua. Miten tämä dilemma voitaisiin ratkaista?

Maahanmuuttotaustaisia poliitikkoja löytyy jo Suomesta, joka on erittäin kannatettavaa. Ihmisille tai ihmisryhmille, joiden äänien kuuleminen poliittisessa prosessissa on erittäin tarpeellista, mutta jotka eivät jostain syystä kykene saavuttamaan poliittista asemaa, tulee tarjota erityisiä mahdollisuuksia, joiden avulla he voivat tulla kuulluiksi. Tämä saattaisi tarkoittaa muun muassa erinäisiä kiintiöpaikkoja poliittisessa prosessissa. Se olisi ensimmäinen askel, jolla murrettaisiin mahdollisimman poliittisia lasikattoja.

On myös tarpeellista, että yhtälailla vähän ja kauan aikaa politiikassa mukana olleilla henkilöillä on tasapuoliset mahdollisuudet päästä vallankahvaan. On myös taattava, että vallankäyttäjien vaihtuvuus on riittävää. Tämä ei ole tilanne Suomen nykypäivän poliittisessa järjestelmässä. Mielestäni on kyseenalaista, että samat henkilöt voivat toimia kansanedustajina mahdollisesti koko työuransa. Demokratia on paras mahdollinen järjestelmä, mutta  se ei toimi läheskään aina niin hyvin kuin olisi tarpeellista.

Todelliset poliittiset sisällöt katoavat mediatempauksien ja vallankäytön vakiinnuttamisen alla. Poliittinen pyrkyryys ohjaa liiallisesti poliittista päätöksentekoa. Vallan tulisi myös olla jaettu mahdollisimman laajasti ja tasapuolisesti. Tässä tarvitaan suoraa demokratiaa ja kansanvaltaa. Poliitikkojen tulisi olla entistä enemmän sidottuja toimimaan kansalaisten vaatimusten mukaisesti yksilöpoliitikkoina sen sijaan, että sellaiset tekijät, kuten puolue määräävät heidän päätöksentekoansa.

Toivottavasti muut puolueet seuraavat Vasemmistoliiton esimerkkiä ja vahvistavat kansanvaltaa politiikassa. Yhä useampien henkilöiden ääni tulisi saada kuuluviin. Hiljaisimmat äänet saattavat olla niitä, jotka kaikkein kipeimmin kaipaavat kuulemista ja edunvalvontaa! Lapsemme ja tulevat sukupolvet kaipaavat kipeästi edunvalvontaa. Miten voimme ottaa tulevien ihmisten edun huomioon päätöksenteossa?

Matti Nikama / https://www.facebook.com/MattiAnteroNikama/

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

1Suosittele

Yksi käyttäjä suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelija

NäytäPiilota kommentit (7 kommenttia)

Käyttäjän MaxStenbck kuva
Max Stenbäck

"On erittäin hienoa ja kannatettavaa, että Vasemmistoliiton puheenjohtaja on valittu avoimella äänestyksellä koko puolueen jäsenistön kesken."

Olisihan se hienoa, mutta eikö Li Andersson kuitenkin valittu puoluekokouksessa, eikä jäsenäänestyksessä?

Käyttäjän MattiNikama kuva
Matti Nikama

Puoluekokous taisi vahvistaa neuvoaantavan jäsenäänestyksen tuloksen. Muut ehdokkaat jättäytyivät kisasta pois.

Käyttäjän MaxStenbck kuva
Max Stenbäck

En nyt ole ihan jyvällä, miten neuvoa antavan jäsenäänestyksen häviäjien poisjättäytyminen muuttaisi valintatapaa? Sinänsä kunnioitan heidän haluaan korostaa jäsenäänestyksen merkitystä, mutta ei se millään tavoin liity siihen, miten puolue puheenjohtajansa valitsi. Olit näemmä kuitenkin ymmärtänyt miten valinta suoritettiin, vaikka toisin kirjoitit, joten turha tämän enempää keskustella semantiikasta.

Käyttäjän puppek kuva
Tuomas Karhunen

"Puolueen johdon sisällä ei tällä hetkellä toteudu sukupuolten tasa-arvo."

Tarkoitatko lopputuloksen tasa-arvoa vai mahdollisuuksien tasa-arvoa?

"Maahanmuuttotaustaisia poliitikkoja löytyy jo Suomesta, joka on erittäin kannatettavaa."

Pitääkö tuo paikkaansa myös siinä tapauksessa, että maahanmuuttaja on persu ja ajaa perussuomalaista politiikkaa?

"Tämä saattaisi tarkoittaa muun muassa erinäisiä kiintiöpaikkoja poliittisessa prosessissa.

Tulihan se sieltä. http://www.halla-aho.com/scripta/positiivisen_syrj...

Käyttäjän MattiNikama kuva
Matti Nikama

Mahdollisuuksien tasa-arvon puolesta tilanne on positiivinen, kun johdossa on naisia, jotka ovet perinteisesti aliedustettuina kaikkien alojen johtoportaissa. Huolimatta puoluekannasta on hyödyllistä ja oikeudenmukaista, että kaikenlaisista ihmisryhmistä ja ihmisiä kaikenlaisine yksilöllisine ominaisuuksinensa on poliitikkoina. Yhteiskunta ja ihmiselämä on ylipäätänsä täyttä kaikenlaisia valtarakenteita, jotka eivät välttämättä ole oikeudenmukaisia tai tasa-arvoa edistäviä ja näissä tapauksissa positiivinen syrjintä tiettyjen ihmisyksilöiden tai ryhmien kohdalla tulee kyseeseen. On totta, että tässäkin kannassa on huonoja puolia, mutta keskimäärin näen positiivisen syrjinnän ja tiettyjen ihmisten mahdollisuuksien lisäämisen erittäin suotavaksi. Ei siinä ole loogista ristiriitaa tai kehäpäätelmää.

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka

"Puolue on myös julistautunut aatemaailmaltaan feministiseksi."

Kyllä tuo ensinnäkin on aika kaukana perinteisen työväenliikkeen ideologiasta ja toiseksi se on myös kaukana sukupuolten välisen tasa-arvon tavoittelusta. Feminismi suosii toista sukupuolta. Mikään puolue ei ole julistautunut maskuliiniseksi.

Käyttäjän MattiNikama kuva
Matti Nikama

Tarvii tähän korjata väärä tieto, minkä oon kirjoittanut. Taisi aloite tuosta puolueen feministiseksi kutsumisesta nipin napin kaatua. Feminismihän pyrkii tuomaan kaikki sukupuolet samalle viivalle. Mutta onhan siinä tosiaan se puoli, että aatteen nimestä lähtien se keskittyy vahvasti naisten asioiden edistämiseen.

Toimituksen poiminnat