MattiNikama Ekologista hyvinvointia kaikille.

Tiedekasvatus ja kriittinen ajattelu peruskoulun opetusohjelmaan

Suomalainen koulujärjestelmä on maailman parhaiden joukossa. Tätä ei käy varmaan kenenkään kiistäminen. Kehitys on kuitenkin loppumaton prosessi eikä paikalleen auta jäädä. Vaikka asiat ovat hyvin ei hyvänolontunteeseen auta tuudittautua.  Erään hyödyllisen näkemyksen mukaan kehityksen suunta on joko eteenpäin tai regressio takaisin vanhaan kehittymättömämpään vaiheeseen.

On erityisen kiitettävää, että Suomessa on harjoitettu politiikkaa, jonka seurauksena maahan on muodostettu yleinen opiskeluoikeus ja velvollisuus. Tämä on hienoimpia innovaatioita maailmanpolitiikan historiassa, josta tulee pitää kynsin ja hampain kiinni. Erityisesti nykypäivän leikkausinnovaatiopolitiikan aikana on tärkeää puolustaa koulutusjärjestelmää ja tuoda selkeästi julkisuuteen esille, mitä kaikkea hyvää se on kansantaloudellemme ja yhteiskunnallemme luonut.

Peruskoulun opetussuunnitelma on toimiva, mutta ei kuitenkaan lähellekään täydellinen. Monia oppiaineita, kuten filosofiaa ja psykologiaa olisi hyödyllistä opettaa jo peruskoulun alkuvuosista lähtien. Äidinkielen opetus on itsestäänselvän tärkeää. Myös matematiikka on erittäin hyödyllistä.

Olisi tärkeää, että jo peruskoulun varhaisista vuosista lähtien lapsia koulutettaisiin kriittiseen ja valveutuneiseen kansalaisuuteen ja yhteiskunnan jäsenyyteen. Yhteiskunnalliset opit olisivat näin olen myös tärkeitä peruskoululaisille. Ikävä kyllä maassamme on valloillaan ajattelumaailma, jonka mukaan mitään edes politikkaa läheltä liippaavaa ei saa kouluissa tai ylensäkään missään kuntien tai valtion instituutioissa tuoda esille.

On erikoista, ettei lapsia saa kannustaa valveutuneeseen kansalaisuuteen. En ymmärrä, millä tavalla politiikan esille tuominen julkisissa laitoksissa on uhka? Tällä vaikuttaa olevan kosketuspintaa yhteiskunnallisen ajattelun talousliberaaliin pohjavireeseen, jonka perusoletuksia pidetään itsestäänselvinä. Sellaisiahan ne eivät tietystikään ole. Poliittisilla päätöksentekijöillä ei tietenkään ole halua kasvattaa tulevia aikuisia, jotka kyseenalaistaisivat heidän ajattelumaailmojansa, sekä poliittista, että taloudellista valtaa.

Korkeakoulujen asemaa tulisi vahvistaa nykyisen heikentämisen sijaan, erityisesti nykyisenlaisina heikkoina taloudellisina aikoina. Olisi hyödyllistä, jos suomalaisissa peruskouluissa aloitettaisiin korkeakouluihin valmistava tiedekasvatus niin varhain, kuin muidenkin tärkeiden oppiaineiden opetus. Ei ole mitään syytä, miksi kuusivuotias esikoululainen ei voisi taitotasoon katsomatta oppia tutkivaa asennetta varhaisimmista koulukokemuksista lähtien.

Yksi suomalaisen peruskoulun ongelma on oppilaiden tasapäistäminen. Yksilöityä opetusta voidaan vastustaa muun muassa argumenteilla resurssien puutteesta. En kuitenkaan näe ylitsepääsemättömäksi haasteeksi sitä, että pedagogisesti taitavat opettajat voisivat taata yksilöidyn opetuksen kaikentasoisille lapsille ja nuorille. Sen suhteen peruskouluissa on vielä paljon tehtävää.

Nykypäivän valveutunut kansalainen tarvitsee monenlaisia ja monialaisia tietoja sekä taitoja. Ihmisyyden sekä sosiaalisen ja yhteiskunnallisen ympäristön lainalaisuuksien tunnistaminen olisivat taitoja, joita tulisi nykyistä huomattavasti enemmän opettaa lapsille, joiden aivot ovat vielä huomattavan oppivia ja mukautuvia. Kriittisestä ajattelusta voi näin ollen tulla lapsuudesta lähtien muovattu ajattelutapa.

Tiedon ja informaation ollessa nykyään loppumatonta, on erityisen tärkeää kehittää ihmisten kriittisen ja valikoivan ajattelun kykyjä. Esimerkiksi kaikenlaisten valemedioiden ja näiden nauttiman suosion vuoksi olisi erityisen tärkeää pelastaa mahdollisimman monia ihmisiä joutumasta valheellisen informaation uhreiksi.

Yhteiskunnalliset mekanismit, kuten poliittikkojen tai virkamiesten tapa muovat koulujen opetusohjelmaa laahaa byrokraattisuuden vuoksi aina aikaansa jäljessä. Muun muassa tietokoneenkäyttötaitoja olisi voinut opettaa aktiivisesti jo 90- luvulta ja teknologisten vallankumousten alkuajoista lähtien.

Valinnanvapauden tulisi olla keskeisellä paikalla lasten ja nuorten kouluelämässä. On tärkeää, että ihmiset voivat opiskella aloja, joihin he pystyvät luomaan voimakkaan sisäisen motivaation. Koulun tai yksittäisten oppiaineiden ei tulisi olla puuduttavaa pakkopullaa. Lukujärjestysten tulisi vastata oppilaiden kulloisiinkin tarpeisiin ja innostusten aiheisiin.

Poliittisilta päätöksentekijöiltä toivot syvällistä ymmärrystä sen suhteen, että koulutuksen kehittäminen ja parantaminen ei ole valmista, vaan sitä pitää jatkaa niin kauan kuin koulutusta ylipäänsä on olemassa. Nykyiset heikennykset ovat täysin kestämättömiä.

Matti Nikama

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

0Suosittele

Kukaan ei vielä ole suositellut tätä kirjoitusta.

NäytäPiilota kommentit (59 kommenttia)

Käyttäjän grohn kuva
Lauri Gröhn

Suomi pärjäsi Pisassa juuri tuon "tasapäistämisen" vuoksi: vähiten huonoja tukiopetuksen vuoksi. Nyt tuokin on romutettu.

Käyttäjän MattiNikama kuva
Matti Nikama

Tasapäistäminen ja tukiopetus ovat erittäin hyviä asioita ja peruskoulua ja oppivelvollisuutta sellaisenaan kuin ne nyt ovat, ei missään nimessä pidä romuttaa. Sitten kuitenkin taitotasosta huolimatta olis myös tarpeellista tarjota enemmän yksilöityä opetusta. Ei ole mikään mahdoton tehtävä. Vaatii vaan hieman uudenlaista opetuksen organioistia ja pienimuotoista opetustekniikoiden muuttamista.

Käyttäjän grohn kuva
Lauri Gröhn

Ei alkeita voi yksilöistää, sisällöllisesti.

Käyttäjän SepSaa kuva
Seppo Saari

Opettajankoulutus ja koulu (toki kouluviranomaisetkin, OPM) ovat olleet jokseenkin kädettömiä kohtaamaan ns. monikulttuurisuuden ja sen todellisuuden. Haavekuvia niistä on kylläkin paljon. "Hyvä me!" on ollut vaarallisen tavallinen asenne kasvatustieteiden tiedekuntien OKL:issa.

Emme ole osanneet emmekä halunneet ottaa ajoissa oppia muualta. Todellisuudesaa homogeenisuus on jatkoa uskolle tasapäistämisestä, vaikka korulauseissa muuta puhutaan.

Lapsellinen PISA-menestyksen palvonta ja usko sen aitouteen teki akateemisellekin maailmallemme "Nokiat". Suomi ei herännyt ajoissa, eikä ymmärtänyt seurauksia.

Maamme ei ole vitaalinen eikä kovin joustava kulttuuri, eikä sen akateeminen osa kykene hyödyntämän muualta tulevia/ saatavia impulsseja kovin ketterästi: ei ole pakko, kun "asiaa ei ole sanktioitu".:))

Käyttäjän Jukka Konttinen kuva
Jukka Konttinen

Mikäettei tiedettä mutta koululta odotetaan jo nykyään varsin paljon, liikaa kaikenlaista. Kuten viimeisimpänä ohjelmointia, koodaamista. Samoin luokanopettajakoulutusta pitäisi uudistaa ja sen pääsyvaatimuksia.

Käyttäjän MattiNikama kuva
Matti Nikama

Niin no, minun mielestä nämä tuoreet asiat, kuten koodaaminen olis erittäin tarpeellisia yleisesti opetettavia asioita eikä nykyiset opetussuunnitelmat ole mitään kiveen hakattuja totuuksia. En näkis sitä pahana, että nykyisin opetettavia aineita hieman vähennetään ja tuodaa edes perusteita esimerkiksi koodausta tai vaikka psykologiaa omana oppiaineeta.

Käyttäjän grohn kuva
Lauri Gröhn

Yleistysharhoja. Koodausta korkeintaan yläasteen viimeisellä.
http://grohn.vapaavuoro.uusisuomi.fi/kulttuuri/220...

Käyttäjän MikaelaPeth1 kuva
Mikaela Peth

Ongelmaksi muodostuvat opettajat. Jos aurinkokunnasta ja planeetoista oppilaille kertova opettaja ei sitten tajuakaan mistä lapsi puhuu, kun lapsi kertoo auringon olevan hyvin pieni tähti, ja että olemassa on todella paljon isompiakin tähtiä, mitä tämä opettaja tuolle lapselle voisi opettaa yksilöllistetysti? Esimerkki on todellisuudesta, eli aikuisten oikeasti meillä on noin olemattomalla yleissivistyksellä varustettuja luokanopettajia, jotka itse asiassa eivät osaa edes yhdyssanoja. Ei heiltä voi vaatia enempää, kuin mihin he pystyvät.

Käyttäjän MattiNikama kuva
Matti Nikama

No en pidä yhdyssanavirheitä välttämättä vielä suurimpana merkkinä sivistymättömyydestä. Voi olla vaikkapa matemaattisesti erittäin lahjakas oppilas tai opettaja, jolla on ongelmia yhdyssanojen kanssa. Luonnontieteet on erittäin tärkeitä perustavanlaatuisia opetettavia aineita. Kuitenkin ehkä ihan pikkasen antaisin enemmän tilaa vaikkapa psykologialle, filosofialle ja yhteiskuntatieteille, joilla voi olla luonnontieteitä enemmän käytännön sovellutuksia. Toisaalta ei uusien oppiaineide tuominen opetettaviksi välttämättä vie tilaa perinteisiltä jo opetettavilta, koska useat aineet linkittyy ja menee päällekkäin toistensa kanssa. Pitää vaan löytää hyödyllisiä yhteisiä opetettavia asioita, esimerkkinä vaikkapa matematiikan ja filosofian logiikat.

Käyttäjän grohn kuva
Lauri Gröhn

Tuollaiset kommentit ovat roskaa, jos ei yksilöidä ikätasoa. Yleistysharhoja.

Petri Muinonen

Matti N: "Kuitenkin ehkä ihan pikkasen antaisin enemmän tilaa vaikkapa psykologialle, filosofialle ja yhteiskuntatieteille, joilla voi olla luonnontieteitä enemmän käytännön sovellutuksia."

Hauska vihreä ajatelma! :D

Käyttäjän MattiNikama kuva
Matti Nikama Vastaus kommenttiin #22

Jotenkin mulle näyttäytyy hyvin loogiselta, että peruskoulun varhaisina vaiheina lapsille opetettaisiin ajattelun ja ihmistuntemuksen perusteita. Tällä tavalla asia ei ole. Nuo alat minun mielestä loisivat parhaita edellytyksiä varhaiseen ja siitä alkavaan elämän läpi kestävään oppimiseen.

Käyttäjän grohn kuva
Lauri Gröhn Vastaus kommenttiin #24

Olet pihalla lasten kehiitysvaiheistakin.

Käyttäjän MikaelaPeth1 kuva
Mikaela Peth Vastaus kommenttiin #25

Ei ehkä kuitenkaan kannata aliarvioida lapsia. Lapset ovat itse asiassa pelottavan fiksuja. Olenkin tässä nykylapsia havainnoidessani yrittänyt muistella, oliko oma sukupolveni vastaavalla tasolla, ja mielestäni ei ollut. Monessa aihepiirissä jopa alle kymmenvuotiaista koostuvan luokan yhdistetty yleissivistys peittoaa vaivatta opettajan yleissivistyksen, koska jokainen lapsi hallitsee vähän eri asioita, jolloin opettajat ovat päivittäin pulassa. Alle kouluikäisetkin oppivat erityisesti tietokonepelejä pelaamalla sellaisen määrän faktatietoa, ettei kolmekymmentä vuotta sitten vastaava olisi ollut mitenkään mahdollista. Viisivuotiaat tietävät esim. Minecraftin avulla mistä raaka-aineista ja millä prosesseilla valmistetaan lasia, erilaisia työkaluja, rakennuksia, kesytetään villieläimiä, tehdään niistä karjaa, lisäännytetään niitä, miten vesivoimaa hyödynnetään, viljellään, valmistetaan ruokaa, että pilaantuneesta raaka-aineesta ruokaa valmistamalla voi jopa kuolla, miten palikoista rakennetaan valtavia kolmiulotteisia rakennelmia maan päälle, sen sisälle, ja moninpeleissä kuvaan astuvat myös yhteistyö, kommunikointi jne. Puhumatta siitä, että tämä on vain yksi peli, ja niitä pelejä on rajattomasti.

Ei tarvitse ihmetellä, että luokissa on käytöshäiriöitä. Fiksut lapset turhautuvat totaalisesti, kun pelitkin ovat koulua sivistävämpiä, ja opettajat tietenkin kuvittelevat, että lapsissa on jotain vikaa, kun ne kieltäytyvät koulujen jankkaavasta opetustavasta.

Käyttäjän grohn kuva
Lauri Gröhn Vastaus kommenttiin #32

Turhaa jäsentymätöntä nippelitietoa pelien avulla. Triviaa pahimmillaan. Opettajien mollaus täyttä asiantuntematonta höpöä. Olet pahasti pihalla koulun asioista.

Käyttäjän MikaelaPeth1 kuva
Mikaela Peth Vastaus kommenttiin #33

Sinähän se tietenkin tiedät minua paremmin, miten pihalla minä olen, ja itse olet kovinkin perillä peruskoulujen arjesta?

Kun lapset pelissä rakentavat kokonaisia yhteiskuntajärjestelmiä alkaen raaka-aineiden hankinnasta ja jatkaen kaupunkien ja kokonaisten yhteiskuntajärjestelmien rakentamiseen, niin silloinhan kaikki se nippelitieto on juuri kontekstissaan, ja juuri siksi se jää jopa pikkulasten päähän niin hyvin.

Minä puolestani olen työskennellyt koko viime vuoden kakkosluokkalaisryhmän kanssa, joten minä ihan oikeasti tiedän mistä puhun. Kyseessä on olemassaoleva lapsiryhmä, jonka jokaiseen yksilöön olen päässyt tutustumaan, hämmästelemään heidän osaamistasoaan, ja havainnoimaan miten heikosti nykyiset koulukirjat sopivat yhteen lasten jo olemassaolevan yleissivistyksen kanssa. Siinä sivussa olen tietenkin tutustunut myös kokonaiseen laumaan opettajia, ja päässyt näkemään heidän jo valmiiksi hävittyä taisteluaan. Ei käy kateeksi, en ikimaailmassa suostuisi itse opettamaan nykykoulussa, koska se vaikuttaa lapsiin aika lailla samalla tavalla kuin tarhaaminen kettuihin. Kun lapsilla ei ole häntiä joita purra poikki, purevat sitten kynsiään tai kyniään.

Käyttäjän grohn kuva
Lauri Gröhn Vastaus kommenttiin #34

Nuo lapset on pilattu peleillä. Pelit eivät vaadi sen enempää osaamista kuin mitä rotilla on psykologien sokkeloissa. SimCity ja vastaavat ovat suurta ajantuhlausta.

Lahjotko lapsia peleillä ja ylpeilet sillä ja morkkaat oikeita opettajia. Hyi.

Käyttäjän MikaelaPeth1 kuva
Mikaela Peth Vastaus kommenttiin #35

Minä en lahjonut lapsia peleillä, vaan ohjasin heidän läksyntekoaan. Neljästä opettajasta yksi (eläkkeellä oleva sijainen) viitsi ollenkaan opettaa lapsille matematiikkaa, muut käyttivät yleensä matematiikantunnit muuhun ja antoivat kaiken läksyksi. Ainuttakaan opettajaa ei itse asiassa edes kiinnostanut, tekivätkö lapset läksynsä, tai mitä he tekivät tunneilla. Usein kaikilla lapsilla oli kaikki koulutehtävät tekemättä, myös ne jotka oli tarkoitus tehdä koulutunnin aikana. Myönnetään, olen edelleen vähän vihainen asiasta, ja siksi morkkaan. Tosin koen morkkaavani aiheesta.

Pelejä puolestaan on monenlaisia, osa vaatii erittäin paljon osaamista, osa ei. Minecraftin pelaamista olen itse testannut, mutta sen tapa käsitellä kolmiulotteista maailmaa ei sovellu minulle, en pysty pelaamaan sitä, vaikka moni lapsi on siinä aivan lyömätön. Eräs rakensi avaruuteen ulottuvia hirviöpatsaita, joiden täsmäämisen kyseisten hirviöiden ulkonäön kanssa pystyi näkemään vain avaruudesta käsin. En edelleenkään tajua miten viisivuotias voi rakentaa ne oikein palikka kerrallaan, kun rakentaessa kokonaisuutta ei pysty näkemään. Kolmiulotteisen hahmotuskyvyn ilman suoraa näköhavaintoa täytyy olla aivan mieletön, jotta tuo onnistuisi.

Käyttäjän MattiNikama kuva
Matti Nikama Vastaus kommenttiin #36

Peleissä ja muissakin nykypäivän nuorten ja lasten mielenkiinnon kohteissa on hurjasti potentiaalia, eikä niitä tule lähteä tuomitsemaan, koska ne eivät istu omaan maailmankuvaan. Minun mielestä on aiheetonta lähteä tuomitsemaan ja kritisoimaan asioita, joiden myönteisissä puolissa on paljon mahdollisuuksia. Kenenkään kokemukset, mielipiteet ja tiedot näistä asioista eivät ole toisiansa arvokkaampia tai arvottomampia. Toivoisin rakentavaa ja myönteistä asennetta mitätöimisen ja ylenpalttisen kritisoimisen sijaan. Lapsilla on hurjasti käyttämätöntä potentiaalia lahjakkuuden tasosta huolimatta. Itse olisin omissa varhaisissa koulukokemuksissa kaivannut enemmän henkilökohtaista ohjausta ja lahjakkuuteni tason mukaista opetusta.

Käyttäjän grohn kuva
Lauri Gröhn Vastaus kommenttiin #37
Käyttäjän MikaelaPeth1 kuva
Mikaela Peth Vastaus kommenttiin #38

Iästä riippumatta, jos lapsia kohtelee kuin täyspäisiä ihmisiä, he käyttäytyvät kuin täyspäiset ihmiset. Jos taas lapsia kohtelee kuin he olisivat äänentallentimia ja kopiokoneita, he alkavat kapinoida. Iästä sitten riippuu, minkälainen kapina milloinkin tulee, teini-iässä pahimmat kapinat.

Ne samat lapset, jotka eivät koulussa tehneet tehtäviä, tekivät ne samat tehtävät minun valvonnassasi ihan vapaaehtoisesti. Se ei millään tavoin johtunut mistään iästä, vaan opetustavoista. Siinä kyllä ikä tuli näkyviin, että noiden lasten kanssa työskennellyt ainoa iäkäs opettaja onnistui tehtävässään. Erikoisinta oli, että nuoremmissa opettajissa oli yksi sijainen, joka piti todella tiukkaa kuria, ja jonka tuntien jälkeenkin lapset olivat poikkeuksellisen hiljaisia ja kilttejä. Silti hänkään ei saanut heitä tekemään niitä tehtäviä.

Käyttäjän grohn kuva
Lauri Gröhn Vastaus kommenttiin #39
Käyttäjän MikaelaPeth1 kuva
Mikaela Peth Vastaus kommenttiin #40

Eri ikäisille on erilaisia pelejä, ikä itsessään ei siinäkään yhteydessä liity yhtään mihinkään.

Käyttäjän grohn kuva
Lauri Gröhn Vastaus kommenttiin #41

Se on kaikkein olennaisin asia liittyen lasten kehitysvaiheisiin. Perehdy vaikka lasten digidementiaan:

http://grohn.vapaavuoro.uusisuomi.fi/kulttuuri/186...

Käyttäjän MikaelaPeth1 kuva
Mikaela Peth Vastaus kommenttiin #42

"Digidementia" on aivojen luonnollisen kehityksen sairausluokittelua. On koomista, miten sata vuotta sitten kaunokirjallisuus oli saatanasta, ja vain Raamatun lukeminen oli mitenkään perusteltavissa. Seuraavaksi sitten tv-ohjelmat olivatkin saatanasta, ja kaunokirjallisuus -ah- niin ylevää ja kehittävää. Nyt on sitten pelien vuoro olla saatanasta, kun taas passivoivat tv-ohjelmat ovat niin kovin opettavaisia. "Digidementia" johtuu siitä, että koulu on sata vuotta aikaansa jäljessä, eivätkä lapset enää suostu alistumaan, kun heitä ei enää saa pahoinpidellä karttakepillä.

Käyttäjän grohn kuva
Lauri Gröhn Vastaus kommenttiin #43

Digidementia johtuu siitä, että aivot ohjelmoituvat neuroplastisesti häiriölliseen suuntaan.

Historialliset esimerkit ovat moraalisia, siis irrelevantteja. Eivätkä kirjat ja tv ole ole interaktiivisia kuten koukuttava digimedia. Olet pihalla.

Käyttäjän MikaelaPeth1 kuva
Mikaela Peth Vastaus kommenttiin #44

Rajanveto sille, mikä on "häiriöllistä" ja mikä taas "normaalia" on käytännössä mahdotonta. Interaktiivisuus taas on äärimmäisen hyvä juttu, joka mahdollistaa sellaisen oppimisen määrän, mikä ei perinteisillä tavoilla ole ollut mahdollista. En minä ole pihalla. Sinä vain olet liian vanha, etkä siksi enää pysy maailman mukana.

Käyttäjän grohn kuva
Lauri Gröhn Vastaus kommenttiin #45

Digidementia on faktaa. Lapsilla on kehityksessään tiettyjä herkkiä vaiheita, jolloin on eri asia toimiiko lapsi kuin rotta sokkeloissa vai niinkuin lapsi. Suosittelen jotakin kirjaa neuroplastisesta ohjelmoinnista ...

Käyttäjän MikaelaPeth1 kuva
Mikaela Peth Vastaus kommenttiin #46

Voit toki väittää ihan mitä tahansa, mutta se ei tarkoita, että olisit oikeassa. Tietenkin lapsilla on kehityksessään herkkiä vaiheita, eikä vain tiettyjä, vaan koko ajan. Aivojen neuroplastisuus on äärimmäisen tärkeä osa evoluutiota, se on sopeutumista ympäristöön. Jos ympäristö muuttuu, tietenkin lasten herkät aivot kykenevät sopeutumaan paljon paremmin tähän muuttuneeseen ympäristöön kuin aikuisten. Ja ympäristöhän on muuttunut aivan käsittämättömän paljon.

Sen sijaan sinun kangistunut kuvitelmasi siitä, että "pelit saavat lapset toimimaan kuin rotta sokkeloissa" on yksinkertaisesti väärä. Sinä olet tässä se, joka on pihalla, jos et ihan oikeasti ymmärrä, että pelit ovat kehittyneet äärimmäisen paljon jostain 80-luvun tasohyppelypeleistä. 80-luvusta on aikaa sentään yli 25 vuotta. Olet tosin niin vanha, ettet todennäköisesti enää kykene vastaanottamaan tietoa, joka on ristiriidassa aiempien käsitystesi kanssa. Aivojen neuroplastisuus kun heikkenee dramaattisesti iän myötä.

Käyttäjän grohn kuva
Lauri Gröhn Vastaus kommenttiin #47
Käyttäjän MikaelaPeth1 kuva
Mikaela Peth Vastaus kommenttiin #48
Käyttäjän MikaelaPeth1 kuva
Mikaela Peth Vastaus kommenttiin #46

No niin, korjataan aiempi kommentti vähemmän henkilöön kohdistuvaksi. Henkilöön kohdistaminen toki johtui siitä, että itse olet huudellut täällä useamman henkilön olevan "ihan pihalla".

Voit toki väittää ihan mitä tahansa, mutta se ei tarkoita,
että olisit oikeassa. Tietenkin lapsilla on kehityksessään herkkiä
vaiheita, eikä vain tiettyjä, vaan koko ajan. Aivojen neuroplastisuus on
äärimmäisen tärkeä osa evoluutiota, se on sopeutumista ympäristöön.
Jos ympäristö muuttuu, tietenkin lasten herkät aivot kykenevät
sopeutumaan paljon paremmin tähän muuttuneeseen ympäristöön kuin
aikuisten. Ja ympäristöhän on muuttunut aivan käsittämättömän paljon. Aivojen neuroplastisuus myös heikkenee dramaattisesti iän myötä, jolloin uudenlaiseen maailmaan sopeutuneet lasten aivot voivat vaikuttaa "digidementoituneilta" tai muuten "väärin toimivilta" vain siksi, että ne toimivat eri tavalla kuin iäkkäämmällä väestöllä. Se jos mikä on kuitenkin ikärasismia, jos ottaa lähtökohdaksi, että omista aivoista poikkeava toiminta lähtökohtaisesti on sairautta.

Sen sijaan sinun kangistunut kuvitelmasi siitä, että "pelit saavat lapset
toimimaan kuin rotta sokkeloissa" on yksinkertaisesti väärä. Sinä olet
tässä se, joka on "pihalla", jos et ihan oikeasti tiedä, että pelit ovat
kehittyneet äärimmäisen paljon jostain 80-luvun tasohyppelypeleistä, jotka toki pelattavuudeltaan toivat mieleen "rottasokkelon".

Käyttäjän grohn kuva
Lauri Gröhn Vastaus kommenttiin #50

Lasten aivot sopeutuvat digimedian vuoksi väärälle uralle.

Rotan aivot on metafora sille, että liiallinen digimedia jumittaa lasten aivot:

http://grohn.vapaavuoro.uusisuomi.fi/kulttuuri/221...

Käyttäjän MikaelaPeth1 kuva
Mikaela Peth Vastaus kommenttiin #51

"Väärä ura" on mielipide, ei fakta. "Liiallinen digimedia jumittaa lasten aivot" on mielipide, ei fakta, ja lisäksi virheellinen mielipide.

On selvää, että lasten aivot toimivat eri tavalla kuin aiempien sukupolvien lasten aivot, ja että se johtuu merkittävässä määrin pelaamisesta. Ne aivot eivät kuitenkaan ole jumissa, vaan ne ovat paljon aktiivisempia, ja juuri tämä aivojen nopeatempoisuus muodostaa ongelman jankkaavassa kouluympäristössä, koska lapset eivät yksinkertaisesti kykene jumittamaan aivojaan siihen koulun edellyttämään vajaatoimintaan. Lopputuloksena on tilanne, jonka opettajat tulkitsevat "keskittymishäiriöksi", vaikka syynä on opetusaineiston esihistoriallisuus.

Se keino, jolla minä olen noita lapsia saanut tekemään läksynsä on se, että olen kertonut paljon enemmän kuin mitä opetusohjelmaan kuuluu. Tokaluokkalaiset oppivat esim. matematiikan alkeitakin paremmin lukion pitkän matematiikan tehtäviä laskemalla, koska silloin lasten ei tarvitse jankata rutiinitehtäviä, vaan he voivat keskittyä yhden "ison" tehtävän laskemiseen, joka käytännössä kuitenkin sisältää kymmeniä rutiinitehtäviä. Sen jälkeen lasten omien koulukirjojenkin rutiinitehtävät sujuvat, mutta varsinaiseen opettamiseen tarvitaan reippaasti haasteellisempia tehtäviä. Liikennemerkkejä taas esimerkiksi on helpompaa oppia sillä, että niitä käydään läpi siten, että lapset saavat arvailla miksi mikäkin merkki on olemassa. Koulussa opetettu tapa, jossa lapset vain monistavat merkkejä nimineen johonkin vihkoon, ja yrittävät siten painaa niiden nimet mieleensä, nyt vain on ihan tyhmä.

Pelejä taas on monenlaisia, ja osa niistä on hyödyllisiä, osa taas haitallisia. Itselleni ongelmaksi on muodostunut se, että vaikka tiedostan monien pelien hyödyllisyyden, en kykene itse millään lailla hyödyntämään niitä, koska ikävystyn. Samalla tuntuu, että erityisesti opetusyhteyksissä pelejä voisi hyödyntää todella monella tavalla, jos vain viitsisi opetella niiden käyttöä, mutta kun ei itse ole kasvanut minään aktiivipelaajana, se opeteltava määrä olisi minulle liikaa. Eivätkä minunkaan aivoni myöskään enää ole riittävän neuroplastiset, jotta oikeasti saisin homman toimimaan. Minä olen kasvanut kirjoja lukemalla, ja se on mitä ilmeisimmin kohtaloni, joka ratkaisee toimintamallini myös tulevaisuudessa. Se ei kuitenkaan ole sama maailma kuin tämä, jossa nykylapset tänä päivänä elävät.

Lisäksi osa peleistä suorastaan ärsyttää minua, kuten tämä tuore Pokemon-villitys, joka selvästikin vetoaa ihmisaivoissa johonkin vielä primitiivisempään osaan kuin se, jota rotat käyttävät labyrinttihaasteita ratkoessaan. Se vetoaa sellaiseen aivojen osaan, joka on viimeksi ollut yleisessä aktiivikäytössä silloin, kun ihmiset ovat olleet metsästäjä-keräilijöitä. Samalla kuitenkin kyseistä peliä pelaavat ihmiset hyötyvät fyysisen kunnon ja lähimuistin parantumisesta, jolloin minun ärtymykseni on oikeasti aika aiheetonta, ja perustuu lähinnä jonkinlaiseen korkeamman ajattelun arvokkuuden ihannointiin.

Käyttäjän grohn kuva
Lauri Gröhn Vastaus kommenttiin #52

Olet täydellisesti väärinkäsittänyt neuroplastisuuden.

Yleistät harhaisesti tukiopetuksen opetukseen yleensä.

Käyttäjän MikaelaPeth1 kuva
Mikaela Peth Vastaus kommenttiin #53

Sinä et ilmeisesti kykene perustelemaan väitteitäsi. Miksi väität, kun et kerran osaa/halua perustella? Ei se ainakaan saa sinua vaikuttamaan mitenkään fiksummalta, lähinnä epäkohteliaalta.

Kuvittelet "harhaisesti", että läksyjen teon valvonta on tukiopetusta. Ei se ole, kun kokonainen luokka on paikalla. Sen sijaan se on ihan normaalia luokanopetusta, kun opetus varsinaisten koulutuntien aikana on jätetty tekemättä. Samat asiat voi kokonaiselle luokallekin opettaa monella eri tavalla, joista jotkut tavat ovat huonoja, toiset taas hyviä. Vähän niin kuin tietokonepelitkin. Mustavalkoinen ajattelu haittaa havainnointia, siitä kannattaa ainakin yrittää hankkiutua eroon.

Käyttäjän grohn kuva
Lauri Gröhn Vastaus kommenttiin #54

Linkeistäni löytyy satakunta viitettä, myös useita kirjoja, joissa satoja viitteitä.
Oletko koskaan toiminut oikeana opettajana?

Käyttäjän MattiNikama kuva
Matti Nikama Vastaus kommenttiin #55

En nyt oikein ymmärrä sinun pointtia Lauri Grön. Tahdotko vain provosoida ja aiheuttaa ärtymystä kanssakeskustelukumppaneissa? Sinulla on varmasti päteviä mielipiteitä, kuten varmasti myös minulle ja Mikaelalla tässä keskustelussa, joten ei ole mitään pointtia jankata tuota ymmärtämättömyyttä. Ei se johda mihinkään, paitsi ehkä siihen, että Mikaela tässä esittää hienommin ja hienommin muotoiltua mielipiteitä ja näkemyksiä koulutuksen faktoista.

Käyttäjän grohn kuva
Lauri Gröhn Vastaus kommenttiin #56

Mikaela esittää anekdoottitodisteita eikä vaivaudu perehtymään omiin tutkimuspohjaisiini.

Käyttäjän MikaelaPeth1 kuva
Mikaela Peth Vastaus kommenttiin #57

Huokaus. Gröhn ei näköjään erota esimerkkejä todisteista. Esimerkeillä voi kuvailla monimutkaista prosessia niin, että asiantuntemattomampikin ymmärtää mistä prosessissa käytännössä on kyse, kunhan kuuntelija vain haluaa ymmärtää. Toki iäkkäämmille opettajille nykymaailma voi olla vähän ahdistava, ja silloin se halu ymmärtää voi hyvinkin puuttua. Humanistinen tutkimus taas on niin kirjavaa, osittain äärikonservatiivista ja osittain liberaalia, että tutkimuksia oman mieltymyksen mukaisesti poimimalla voi todistaa vaikka mustan valkoiseksi. Millä kriteereillä olet valikoinut "tutkimuspohjaiset todisteesi"?

Sana "normaali" on kiva sana. Kun nyt jo ollaan siinä tilanteessa, että enemmistö lapsista ei mahdu "normaalin" muottiin, silloin sitä vähemmistöä, joka siihen muottiin vielä mahtuu, ei määritelmällisesti enää voi kutsua normaaliksi. Tämän päivän normaalia on se porukka, joka ei viihdy eikä viitsi suoriutua koulussa auktoriteetteja mielistellen.

Käyttäjän MikaelaPeth1 kuva
Mikaela Peth Vastaus kommenttiin #55

Jos olet itse jaksanut lukea edes ne omat viitteesi, sinun pitäisi vaivatta osata kertoa, missä kohden minun ajatteluni menee pieleen. Muussa tapauksessa joudun olettamaan, että käytät lähdeviitteitä väärin, ja yrität pönkittää omaa virheellistä sanomaasi viittailemalla sattumanvaraisesti milloin minnekin, ja käyttämällä mukaviitteitä tekosyynä sille, ettet oikeasti perustele mitään.

"Oikeana opettajana" toimimisesta kysyminen on jo oikeasti naurettavaa. Jos minun opettamiseni on tapahtunut kahdensadan metrin päässä koulurakennuksesta normaalin koulupäivän jälkeen, työn sisältö ei siinä muutu miksikään. Itse asiassa minun työni on ollut oikeampaa opettamista kuin "oikeiden opettajien", koska ne "oikeat opettajat" eivät ole viitsineet tehdä työtään kunnolla, ja minä olen tehnyt sen heidän puolestaan onnistuneesti.

Petri Muinonen

Samoin kävi poikani opettajalle, kun lapsilta kysyttiin minkä arvoisia eurokolikoita on olemassa. Poikani vastasi, että 1 ja 2 euron lisäksi on myös 5€ kolikoita, niin opettajan mukaan ei ollut, vastaus oli väärin.

Kotonamme näitä vitosia kuitenkin on, mm. Uudenmaan ja Ahvenanmaan maakuntakolikot. Sivistys!

Käyttäjän grohn kuva
Lauri Gröhn

Höpöä luokanopettajista. Sillä tasolla opetetaan asioita, jotka olisi voitu opettaa vuosikymmenet sitten. Kriittisyys tulee kuvaan vasta lukiossa. Lukiossakin opitaan vain rippeitä
Modernista tieteestä.

Käyttäjän opehuone kuva
Esa Mäkinen

Taas yksi blogi, jossa ehdotellaan kouluun sitä tai tätä tietämättä tai ottamatta selvää, että mitä siellä koulussa nykyään tehdään. Kyllä siellä tietenkin on tiedekasvatusta, kriittisen ajattelun opettelua ja filosofiaa.
Näitä aiheita voi käsitellä monipuolisesti ikätason mukaan ilman, että lukujärjestyksessä tms. tarvitsee lukea että tiedekasvatus tai filosofia.

Käyttäjän MattiNikama kuva
Matti Nikama

Pidän erittäin tärkeänä, että siellä lukkarissa lukee tiedekasvatus tai filosofia. Ja aika heikoissa kantimissa ovat peruskoulutasolla nämä alat. Tarvitsisi entistä aikasemmin tarjota lapsille oppiaineita, jotka edesauttavat kriittistä ja luovaa ajattelua sekä itsetuntemusta ja ihmistuntemusta. Eli psykologia ja filosofia oppiaineita lukujärjestykseen peruskoulun alusta saakka.

Käyttäjän opehuone kuva
Esa Mäkinen

Todellisuus ei jakaudu oppiaineisiin, niistä pitäisi itseasiassa päästä eroon. Viimeisimmässä ops-uudistuksessa alan ammattilaiset olisivat menneet tässä pidemmälle, mutta päättäjät, siis kasvatuksen diletantit, hannasivat. Siiloutunut käsitys tiedosta on haitallinen ja vanhanaikainen. Ilmiöt vaativat monipuolista ymmärrystä ja niitä pitää osata tarkastella laajasti. Vaikkapa ilmastonmuutos nykykoululaisten tulevaisuuden haasteista isoimpana on siitä hyvä esimerkki.

Käyttäjän grohn kuva
Lauri Gröhn Vastaus kommenttiin #16

Koskee peruskoulua. Ei toimi lukiossa. Tutkiva oppiminen on hömppää peruskoulutasolla.

http://grohn.vapaavuoro.uusisuomi.fi/kulttuuri/187...

Käyttäjän MattiNikama kuva
Matti Nikama Vastaus kommenttiin #17

Nimenomaan eri alojen raja-aidoista pitää päästä eroon ja tällä perusteella voikin ottaa uusia oppiaineita mukaan opetussuunnitelmaan sulauttamalla alan tiettyjä aiheita toisiin aloihin ja opettamalla näin ollen ainakin jossain vaiheessa tätä alojen yhteistä osaa. Tutkivasta oppimisesta olisin itse ollut ikionnellinen aivan pienestä pitäen.

Käyttäjän grohn kuva
Lauri Gröhn Vastaus kommenttiin #18

Ei Tom. Malli haettu korkeakoulutasolta.

Bereiter esittää, että nykyisten tekemällä oppimista korostavien pedagogisten käytäntöjen taustalla on kolme virhepäätelmää. Ensinnäkin oletetaan, että kun lapsilla on hauskaa, he oppivat. Toiseksi oletetaan, että lapset ovat kiinnostuneita ainoastaan konkreettisista ja tutuista asioista. Kolmanneksi uskotaan perusteettomasti, että konkreettisten ja välittömästi havaittavien asioiden kanssa työskentely johtaa käsitteellisen ymmärryksen syvenemiseen. Näiden olettamusten tueksi ei ole olemassa mitään tieteellisiä perusteita Linkistä yllä

Petri Muinonen

Matti N: "Pidän erittäin tärkeänä, että siellä lukkarissa lukee tiedekasvatus tai filosofia"

Voi voi ...

Käyttäjän grohn kuva
Lauri Gröhn

Juuri Esa. Ikätaso olennaista. Matti täysin pihalla.

Käyttäjän MattiNikama kuva
Matti Nikama

Siis mitä ihmettä? Tottakai ikätaso on olennaista. Tietyt yksilöt kehittyy nopeemminen kuin toiset, josta syystä ehkä osalle porukkaa pitää tarjota lisätä niitä perusteita ja osan pitää antaa päästä eteenpäin uusiin ja haastaviin aiheisin nopeemmin. On nimenomaan yleistysharha väittää, että kaikille oppilaille pitäisi samalla tahdilla ja samantasoisia opintoja. Ja kiito, olen erittäin kartalla tässä asiassa.

Käyttäjän grohn kuva
Lauri Gröhn Vastaus kommenttiin #14

Sinulla on oppiaineobsessio ja ilmeisesti et tunne uutta opetussuunnitelmaa.

Käyttäjän grohn kuva
Lauri Gröhn

Pätevintä tieto on tieto tietämättömyydestä.
Sokrates

Niko Sillanpää

Jos "kriittinen ajattelu" tarkoittaa kriittistä (diskurssi-)analyysia ja kriittistä teoriaa, sen sijaan, että näitä lähdetään indoktrinoimaan peruskouluihin tai lukioihin, pikemminkin pitäisi pyrkiä häätämään kyseiset opit/menetelmät myös korkeakoululaitoksesta. Tämä olisi helpointa kohdennetuilla rahoitusleikkauksilta yhteiskuntatieteisiin (vs. nykyinen juustohöylä).

Perinteisempää sosialistista indoktrinaatiota yritettiin jo Pirkkalan monisteessa, josta episodista voi sanoa vain: Ei koskaan enää.

Käyttäjän MattiNikama kuva
Matti Nikama

Kriittinen diskurssianalyysi ja teoria ovat tärkeitä ajattelutapoja, mutta en tässä niihin viitannut, vaan yleiseen kriittisyyteen ja kykyyn analysoida. Japanin malliin vaan, lopetetaan humanistiset aineet ja yhteiskuntatieteet turhina. Sehän olis huippufiksua. Toivottavasti kukaan ulkopuolinen taho ei tarkoita ikinä mitään akateemisen ajattelumaailman häätötoimia.

Käyttäjän magi kuva
Marko Grönroos
    «Monia oppiaineita, kuten filosofiaa ja psykologiaa olisi hyödyllistä opettaa jo peruskoulun alkuvuosista lähtien.»

Nykyisellään on aika ihmeellistä, että koulussa alkaa uskonnon ja ET:n opetus peruskoulun 1. luokalla, mutta historia 5. luokalla, yhteiskuntaoppi 9. luokalla ja filosofia vasta lukiossa, siis niille jotka sinne asti menevät. Psykologiaa ilmeisesti valinnaisena jossain vaiheessa.

Ajattelisin, että nyt kyllä lapset laitetaan kiipeämään peppu edellä puuhun. Uskonnosta on aika vaikea saada mitään käsitystä ilman yhteyttä historiaan, paitsi tietenkin jos halutaan opettaa lapsille uskonnonharjoitusta ja seurakuntaelämää pienestä pitäen, mitä tuo opetus käytännössä lieneekin. Ylipäätään on käsittämätöntä, että uskontoa opetetaan yhteensä suurin piirtein yhtä paljon kuin historiaa. ET sitten taas vaikuttaa käytännössä olevan filosofiaa ja yhteiskuntaoppia ensimmäiseltä luokalta alkaen.

Vähän arvelen, että psykologiasta voi kyllä olla vaikea saada otetta ennen tietynlaista kulttuurista yleissivistystä. Ylipäätään lasten oma persoonallisuuden kehitys on vielä aluillaan ala-asteella ja ylä-asteellakin vielä kehittymässä, jolloin oma kokemusmaailma voi olla liian rajallinen.

Käyttäjän MattiNikama kuva
Matti Nikama

Oon paljolti samaa mieltä. En kyllä näe mitään syytä, miksi lapsille ei voisi aivan pienestä saakka opettaa psykologiaa, ihmistuntemusta ja sosiaalista älyä. Näkisin sen erittäin tarpeelliseksi. Elämänkatsomustietoa en ole itse ikinä opiskellut, mutta se vaikuttaa erittäin hyödylliseltä oppiaineelta.

Käyttäjän grohn kuva
Lauri Gröhn

Ala-asteella opiskellaan kulttuurisia peruskäsitteitä. Muuta ei kannata edes yrittää.

Toimituksen poiminnat